Häät ja alkoholi
Sisältövaroitus: puhetta alkoholista, alkoholikulttuurista ja humalaisista ihmisistä
Häät ja alkoholi on aihe, jota moni juhlia järjestävä miettii kovasti. Tilataanko Saksasta? Mikä määrä riittää, jos vieraita on x-määrä? Tarjotaanko mietoja vai pitäisikö olla ihan viinaakin? Näiden “perinteisempien” kysymysten ohella moni pari miettii myös pitääkö häissä tarjota alkoholia laisinkaan. Suomalaisesta alkoholikulttuurista kuullaan puhuttavan usein humalahakuisena. Tällainen puhe ei synny tyhjästä ja väitänkin monella olevan jollain tapaa ongelmallinen suhde alkoholiin. En tarkoita tällä sitä, että valtaosa ihmisistä olisi alkoholisteja vaan ennemmin sitä, että tässä kulttuuriympäristössä alkoholilla on hyvin dominoiva rooli mitä tulee juhlimiseen. “Ei voi olla hauskaa ilman viinaa” tai “Voi olla viinaa ilman hauskaakin” ovat promillehuuruisen juhlimisen kolikon kääntöpuolet.
Kuva: Tinksu Wessman
En koe olevani “sober curious” vaikka alkoholi on hiljalleen menettänyt rooliaan elämässäni. Olen aikoinani juonut hyvinkin humalahakuisesti – en oikein tiennyt muuta tapaa juhlia. Olen herännyt lamaannuttavassa krapulassa ja kärsinyt karmeista morkkiksista. On minulla ollut ihan hauskaakin – ei sillä.
En missään nimessä ole absolutisti. Saatan juoda onnittelumaljan juhlissa tai oluen terassilla, mutta hyvin usein se jää siihen. Tämä ei tarkoita sitä, että suhteeni alkoholiin olisi ongelmaton. Tunnistan edelleen sen ensimmäisen alkoholiannoksen jälkeen tulevan kevyen nousuhumalan, jossa ajatus toisesta ja kolmannesta lasillisesta tuntuu hirveän hyvältä idealta. Sairastamani familiaaninen hemipleginen migreeni on kuitenkin opettanut minulle, että idea on itseasiassa umpisurkea.
Erinäisiä häitä vieraana, sivusta tai välillisesti seuranneena olen huomannut kaavan. Jos juhlissa on tarjolla miltei rajoittamaton määrä alkoholia, on paikalla ainakin yksi vieras (ellei useampikin), joka jossain vaiheessa iltaa saavuttaa sellaisen humalatason, jossa draamalta ei vältytä. Usein myös suurin osa juhlaväestä tietää entuudestaan kenellä lähtee mopo lapasesta avoimen baarin kanssa. Me suomalaisessa kulttuuriympäristössä kasvaneet siedämme hirveän määrän epäasiallista käytöstä silloin, kun kyse on alkoholista. “No, se on tollanen humalassa”, on lause, johon turvaudutaan, ja jolla peitellään ongelmallista käytöstä. “Jos nyt juhlissa kerran vähän riehaantuu, on se kuitenkin arjessa ihan hyvä tyyppi.”
Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että hääparin tai vieraiden pitäisi jollain tavalla kantaa vastuu joidenkin holtittomasta juomisesta ja rajoittaa asioita muutaman ihmisen ongelmallisen käytöksen mukaan. Vastuu on aina näiden ihmisten itsensä. Jos juhlissa halutaan tarjota alkoholia, niin silloin tarjotaan alkoholia. Kyse on ennemmin siitä, että monelle on vaikea ajatella juhlia ilman alkoholia tai hyvin rajoitetun alkoholimäärän kanssa. Moni meistä varmasti tunnistaa sen pienen vaivaantuneisuuden tunteen, jos leikittelee ajatuksella häistä ilman alkoholitarjoilua. Tämä on asia, jota kannattaa pohtia hieman pidempään.
On vaikeaa suunnitella sellaisia juhlia, joissa alkoholilla ei ole lainkaan roolia tai sen rooli on hyvin rajoitettu. Tämä vaikeus johtuu pitkälti siitä, että juhlan käsitteeseen sisältyy aina jonkinlainen alkoholitarjoilu. Alkoholiin liittyvät keskustelut ovat usein kärjistyneitä. Joko puhutaan avoimesta baarista ja kovasta kännistä tai sitten raittiusseurantalolla pidetyistä “kuivista juhlista”, ikäänkuin mitään välimuotoa ei olisi olemassa. Tätä binääristä ajattelua vahvistavat suomalaisen kulttuuriympäristön raittiusliikkeeseen, kieltolakiin ja juomiskulttuuriin liittyvät narratiivit. Näistä lähtökohdista käsin on vaikea nähdä iloisia juhlia, joissa viina ei virtaa valtoimenaan. Monet pelkäävät myös vieraiden häipyvän aikaisin paikalta, jos tarjolla ei ole riittävästi ilmaista alkoholia.
Minulla ja Sonjalla on molemmilla kokemuksia alkoholistien lähipiirissä elämisestä. Nämä kokemukset ovat vaikuttaneet meihin. Alkoholin negatiiviset vaikutukset tulevat näkyvämmiksi silloin, kun itse ei enää juo samalla tavalla kuin aiemmin. Tämä ei tarkoita sitä, että meistä kumpikaan halveksisi tai tuomitsisi muiden juomista vaan sitä, että tiedostaa paremmin alkoholin aiheuttamat huonot asiat ensisijaisesti itsessä. Kova känni synnyttää meissä molemmissa myös turvattomuuden tunteita. Ahdistus ei siis meidän kohdalla niinkään triggeröidy alkoholin läsnäolosta tai kevyessä seurusteluhumalassa olevista ihmisistä vaan nimenomaan sellaisen kännin sivusta seuraamisesta, jossa humalassa oleva ihminen ei enää pysty huolehtimaan itsestään, käyttäytyy holtittomasti ja pahimassa tapauksessa agressiivisesti.
Vaikka muiden juominen ei ole minun tai sinun vastuulla, on omia juhlia suunnitellessa hyvä myös miettiä mitkä asiat takaavat turvallisen ja iloisen juhlan. Jos alkoholi ei triggeröi, niin by all means, avoin baari ja rajoittamaton alkoholitarjoilu voi olla hyvien juhlien osa. Jos kuitenkin alkoholiin liittyy problematiikkaa, voi olla syytä miettiä joko kokonaan alkoholittomia juhlia tai vain muutaman alkoholiannoksen tarjoamista ihmisille. Loppuillan omakustanteinen baari saattaa nimittäin rauhoittaa monien juomista. Me olemme ratkaisseet tilanteen siten, että tarjoamme juhlissamme alkoholia, mutta emme varaa sitä 10 annosta per juhlija. Tarjoamme myös kaikista juomista alkoholittomia vaihtoehtoja. Tämän lisäksi hääsivuillamme lukee seuraava teksti:
Juhlassa tarjoilemme paikallisia lähituottajien viinejä. Cocktail-tilaisuuden aikana tarjolla on kuohuvaa ja hääillallisen aikana tarjoillaan puna- ja valkoviiniä, sekä alkoholittomia juomavaihtoehtoja. Erityisesti Sonja toivoo alkoholistiperhetaustansa takia, että juominen pysyy kohtuullisena, eikä kukaan ole näkyvästi päihtynyt viikonlopun aikana.
Tällä tekstillä viestimme vieraillemme avoimesti sen, että kova humalatila aiheuttaa turvattomuutta. Kerromme syyt ja annamme ihmisten itse arvioida toimintaansa suhteessa alkoholiin. Luotamme siihen, että juhlissamme on hauskaa myös ilman (tai vähäisellä määrällä) viinaa.