Olen kirjoittanut paljon siitä, että hääperinteissä ei ole tilaa queer-pareille. Olen puhunut cisheteronormatiivisuudesta ja perinteiden patriarkaalisuudesta. Lienee aika mennä hieman syvemmälle tässä asiassa. Perinteisiin, näin kulttuurientutkijankin näkökulmasta, liittyy paljon voimakkaita tunteita. Niiden kyseenalaistaminen saa aikaan vastareaktion, mutta niihin mukautuminen saa myös aikaan vastareaktion. Miksi näin on? Tyhjentävää vastausta ei blogissa ole mahdollista antaa, mutta jonkinlaisen pintaraapaisun voi tehdä.

Vaikka tämä hääblogi on poliittinen ja kriittinen – tai ehkä juuri sen takia – on syytä varmasti myös kertoa meidän toiveistamme ja suunnitelmistamme hääjuhlien suhteen. Menimme kihloihin 4.4.2022 Inarissa ihanan vapaapäivän päätteeksi. Kosinnan myötä häihin liittyvät haaveet ja unelmat muuttuivat konkreettisiksi suunnitelmiksi. Kuten olen kertonut, olimme molemmat tahoillamme ja yhdessä miettineet naimisiinmenoa ja hääjuhlia jo pitkään. Meille oli ja on erittäin tärkeää se, että hääjuhlasta tulee meidän näköisemme kaikilla niillä tavoilla, joihin voimme itse vaikuttaa.

Suomalaisiin hääjuhliin liittyvät perinteet ja leikit tuntuvat varmasti monesta queer-parista vaikeilta. Ne usein vahvistavat tiukkoja sukupuolirooleja ja ylläpitävät cisheteronormatiivisuutta. Hassunhauskat hupailut siivoavista ja nalkuttavista naisista tai miesluolaansa kadonneista miehistä eivät jaksa naurattaa ihmisiä, jotka murtavat roolioletuksia omassa elämässään. Nämä sterotypioita vahvistavat “leikit” eivät myöskään oikeasti palvele cisheteroita vaan rajaavat myös heidät ahtaaseen häkkiin.

Tasa-arvoisen avioliittolain voimaan tulemisen jälkeen yhä useampi samansukupuolinen ja queer-pari avioituu ja järjestää hääjuhlat. He tekevät sen samalla tavalla kuin cisheterohääparit. He valitsevat maistraatin ja kirkkovihkimisen välillä ja pohtivat pitääkö suuret juhlat vai mennäänkö vain kahdestaan syömään jonnekin. Valitsevat he miten tahansa, pitää heidän silti ottaa selvää siitä miten vihille pääsee ja miten juhlistaa vihkipäivää. Valtaosa tarjolla olevasta informaatiosta on suoraan kirjoitettu sillä oletuksella, että naimisiin menevä pari on cisnainen ja cismies. Jos hääpari ei asetu tähän rajaukseen, on tieto – se vähäinen tieto, jota on – hajallaan pitkin internettiä.

Todella usein kuulee, että LGBTIQA+ -sanasto on hirveän vaikeaa ja monimutkaista. On ihan totta, että käsitteet ja niiden määrittelyt muuttuvat ja kehittyvät, mutta niin muuttuu ja kehittyy myös arjessa käyttämämme kieli.