Sanoilla on merkitystä

Todella usein kuulee, että LGBTIQA+ -sanasto on hirveän vaikeaa ja monimutkaista. On ihan totta, että käsitteet ja niiden määrittelyt muuttuvat ja kehittyvät, mutta niin muuttuu ja kehittyy myös arjessa käyttämämme kieli. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kanssa tekemisissä ollessa hyvin pitkälle pääsee jo sillä, että kunnioittaa ihmisten itsensä itsemäärittelyä – ei lähde kyseenalaistamaan tai vänkäämään vastaan. Vieraita sanoja ja käsitteitä tulee varmasti vastaan, mutta google on ystävä. Ensin kannattaa hakea tietoa internetistä luotettavilta sivustoilta, ei siis pyytää edellä mainittuihin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä selittämään (eli kouluttamaan).

Setan ylläpitämästä Sateenkaarisanastosta on helppo aloittaa. Ruotsiksi vastaavan sanaston löytää Regnbågsallians Svenskfinlandin sivuilta. Pirkanmaan Seta ylläpitää myös omaa sanastoaan, jonka löydät täältä. Sukupuolen moninaisuuteen liittyvää sanastoa löytää Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivuilta ja edellä mainituista aiheista kirjoittaville löytyy ohjeita Setan mediapankista. Suosittelemme tutustumaan myös Trans ry:n sivuihin, josta löytää runsaasti juuri sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvää asiaa.

Kuva: Hilja Mustonen

Sanoilla ja käsitteillä on suuri merkitys. On totta, että esimerkiksi minua ei aina kiinnosta määritellä itseäni, eikä varsinkaan joutua ulkopuolelta tulevan määrittelyn kohteeksi. En siltikään koskaan sanoisi, että sanat olisivat merkityksettömiä tai määreitä ei tarvittaisi. Käsitteet muuttuvat erittäin tärkeiksi silloin, kun peräänkuulutamme yhdenvertaisuutta tai puhumme epäkohdista.

Kun kirjoitan hääskenen olevan cisheteronormatiivinen, niin kerron tarkasti lukijalle sen, että häihin liittyvät asiat perustuvat vahvasti oletukselle, että vihkipari on sekä cis (kokee syntymässä määritellyn sukupuolen omakseen) että hetero (pariskunnan osapuolet ovat eri sukupuolta – yleisimmin nainen ja mies). Normatiivisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että tuo oletus on niin vahva, että se ohjaa kaikkea aina palveluntuottajien mainoksista niihin tapoihin, joilla vihkiparille puhutaan. Se määrittelee sen mitä pidetään tavallisena ja siten myös suotavana.

Sonja on muutaman viime päivän aikana kirjoittanut lukuisia tarjouspyyntöjä eri juhlapaikkoihin. Hänen huolellisesti muotoillussa viestissään lukee useaan kertaan meidän olevan queer-pari, ja että toivomme palveluntuottajan olevan “LGBTIQA+ friendly”. Meidän on pakko alleviivata tätä sekä hyvinvointimme että turvallisuutemme takia. Olemme silti saaneet takaisin vastauksia, joissa meitä puhutellaan morsiamena ja sulhasena. Tässä kohtaa sanoilla on todella iso merkitys. Tässä kohtaa viesti meille on kristallinkirkas: tämä paikka ei ole meille turvallinen.

Toivoisin jokaisen hääalalla työskentelevän ihmisen pysähtyvän hetkeksi miettimään tätä ja sen jälkeen korjaavan toimintaansa. Se, että juuri tällä hetkellä valtaosa tai kaikki jonkun yrittäjän asiakkaista on cisheteroita, ei kerro mistään muusta kuin siitä, että cisheteromuottiin sopimattomat potentiaaliset asiakkaat eivät koe tätä yrittäjää ja hänen yritystään itselleen sopivaksi. Sanoista on hyvä aloittaa, jos haluaa muuttaa tilanteen ja olla oikeasti yhdenvertaisuutta kannattava. Sanojen ja käsitteiden tunteminen kertoo kunnioituksesta. Meistä ihan jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi kokonaisena ja juuri sellaisena ihmisenä kuin on.